Tietoja minusta

Oma kuva
Olen neljän lapsen äiti ja päätimme perheemme kanssa ottaa menolipun Gambiaan, mieheni kotimaahan, ja unohtaa paluusuunnitelmien teon kokonaan. Lähdemme siis katsomaan ja kokemaan minkälaista elämämme voisi olla Afrikan mantereella. Blogiin tulen kirjoittamaan matkavalmisteluista lähtien perheemme odotuksia, ajatuksia, kokemuksia ja ehkäpä jotain muutakin,joten fasten your seatbelts we are about to take off :D

torstai 21. maaliskuuta 2013

Relax

No niin viimein taas pääsy koneelle ja nopean yhteyden päähän. Parina päivänä olen turhaan yrittänyt päästä päivittämään blogia tai tekemään mitään muutakaan, yhteys ei vaan ole kotona pelannut.

 Olemme ystävystyneet erään mukavan perheen kanssa viime päivinä. Kolmihenkisen perheen äiti on kotoisin Espanjasta ja isä Senegalista ja heillä on suloinen ja ihana kolmevuotias tytär, joka on hullantunut Aliciasta. Tapasimme sattumalta ensin leikkipuistossapari päivää sitten, jossa tosin ohimennen vain paikalliseen tapaan tervehdimme toisiamme, ja myöhemmin tapasimme vielä hotellin uima-altaalla, jossa käymme muutaman kerran viikossa uimassa. Siellä juttu lähti käyntiin heti ja nopeasti kävi ilmi, että myös he ovat muuttaneet asumaan Gambiaan ja heillä on uusi yritys, jonka parissa molemmat vanhemmista työskentelevät. Miehet ottivat yhteyttä toisiinsa myöhemmin ja se oli molemmille osapuolille tärkeän yhteistyön alku.

Tänään vietimme koko päivän äiti-lapsiporukalla, ja jo nyt tuntuu kuin olisimme tunteneet toisemme ikuisuuden. Aamupäivästä leikittiin leikkipuistossa ja syötiin lounasta yhdessä puiston ravintoloista (jossa on muuten todella, todella maukkaat ja reilut paikalliset annokset noin 4 euron hintaan, kun taas vaatimattomasti tarjotut samaan nimeä kantavat annokset läheisellä hotellialueella (Senegambia) maksavat noin 11 euroa). Lounaan jälkeen koukattiin kaupan kautta hakemassa vähän evästä lapsille ja suunnattiin altaalle uimaan. Syy jonka takia käymme paljon altaalla emmekä rannalla, on yksinkertaisesti liian voimakas aallokko. Tähän aikaan vuodesta etenkin aallokko on todella mahtava ja merivirrat voimakkaat. Ja onhan siinä oma luksuksensa poskia altaalla ja rentoutua aurinkotuoleilla kun vahtia koko ajan silma kovana ettei kukaan lapsista huku. Ja pääseepähän Aliciakin polskimaan ja kunnolla!

Tää on elämää!

Casper rentoutui tänään muidenkin puolesta!


Tänään oli kaikin puolin huikean hieno päivä. Sen lisäksi että kaikilla oli hauskaa, Oliver ja Casper oppivat uimaan ilman kellukkeita ja Casper myös uskaltautui sukeltamaan, ja pitkää matkaa veden alla jo meneekin, ja Alicia lähti nyt ihan kunnolla kävelemään. Vaihteeksi siis tälläinen päivä eikä edes käyty työmaahotellilla. Nyt siellä on ryhdytty tositoimiin ja huoneita pistetään maan tasalle, suunnitelmia viimeistellään, kontteja puretaan ja muuta mukavaa. Eilisillan sekä sitä edellisen vietimmekin aika pitkälti hommia seuraamalla. Ei sillä, että välttämättä olisin halunnut, mutta ei houkuttanut lähteä illalla yksin lasten kanssa taksillakaan kotiin.No ei, ihan mukavaa se oli, lapset juoksenteli ympääriinsä, nyt kun vielä siellä voi juoksennella, eikä joka paikassa ole työkaluja ja vaarallisia paikkoja, ja autossa kaikki nukahtivat samantien.







Eikä mitään kiirettä...


2 kommenttia:

  1. On mukava kuulla, että tutustutte siellä sellaisiin ihmisiin,jotka ovat muualta Gambiaan tulleita. Kokemuksia voi jakaa ja ainahan sitä paremmin "muualta tulleet" tulevat juttuun keskenään. Lapsilla on varmasti mukavaa polskutella altaassa. Hieno homma, että rakennusprojekti on päässyt vauhtiin.LB

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan meillä aika samanlainen tilanne,tosin toinen on vasta ensimmäistä kertaa Afrikassa ja heti muutto. paljon on sulatettavaa....mutta kiva kun on päivisin jotain tekemistä jonkun kanssa, täälläkin kun käydään töissä ja minä en...vielä :)

      Poista