se oli eilen se, nimittäin settsetal, valtakunnallinen siivouspäivä. Joka toisena lauantaina Gambiassa on siivouspäivä, jolloin jokaisen kuuluisi siivota asuinalueitaan ja ympäristöään. Ennen iltapäivä yhtä eli kello 13 ei yksikään auto saa liikkua. Hätäajot tietysti erikseen. Siihen siivoaako jokainen oikeasti, on selvä vastaus. EI. Mutta kyllä maisemassa voi hienoisen muutoksen huomata ja kyllä se huomasi meidän kylän ehkä suurimmalla vedenotto paikalla, jonka ohi/läpi kuljemme joka kerta kotiin tullessa ja täältä lähtiessä. Vaikka kyllä tätä roskaa Gambiassa riittää. Minkäänlaista järjestelmällistä jätteiden keräys tai kierrätysjärjestelmää täällä ei ole. Hotellit ovat tietenkin oma lukunsa...
No se siitä. Tänään oli ihan mukava perhepäivä. Lapset uivat ja leikkivät aamupäivän kotona ja kissoista on tullut niin ihanan seurallisia, että niiden kanssa viettää mielellään aikaa. Myöhemmin haettiin Manneh kundasta poikien kaveri mukaan ja lähdettiin pitsalle ja jätskille. Syömme päivittäin riisiä ja tämän päivän poikkeava ruokavalio teki terää. Pojat saivat jälkkäriksi myös jättitikkarit, joita ovat halunneet jo monta viikkoa. Tänään oli hyvä päivä.
Hyvä päivä myöskin siksi, että Oliver on alkanut osoittamaan todellista kiinnostusta oppia wollofia ja hän on jopa rohkaistunut oma-alotteisesti sanomaan muutamia sanoja, kuten djeredef-kiitos, kai-tule, nydem fo-mennään leikkimään, nydem zipiti-mennään ulos, waau-kyllä, dedet-ei. Tämä on hyvä alku ja hienoa siitä syytä, että poikien leikit ovat tähän saakka olleet aika fyysisiä ja kovaan ääneen harjoitettuja siitä syystä ettei varsinaista kommunikointikeinoa ole ollut. On kyllä todella ihanaa, kuinka lapset voivat silti leikkiä yhdessä ja löytää tekemistä vaikkei samaa kieltä puhuisikaan.
Kuuden viikon täällä olon aikana, olemme säästyneet aika hyvin sairasteluilta, jos Alician toukkaa tai mutumutun puremia ei lasketa. Mutumutu on pieni lentävä hyönteinen, näyttää joltain kärpäsen ja hyttysen risteymältä, kooltaan kärpästä pienempi. Se puree ja puree monta vaikka kuinka monta kertaa ja kuinka moneen kohtaan, lapset ovat tuntuneet olevan maukkaita, siitä syystä inhottavampi kuin hyttynen. Puremat ovat kutisevia ja vähän hyttysenpuremaa kivuliaampia. No jotain pientä pitää joka paikassa olla, onhan miellä Suomessa hirvikärpäset. Tän mutumutun voiskin rinnastaa siihen, mutumutu on vaan helpompi tappaa. Kuitenkaan, kukaan ei ole pahemmin polttanut itseään auringossa, saanut auringonpistosta, kärsinyt vatsavaivoista tai vastaavasta eikä montaa särkylääkettä päänsärkyynkään ole tarvinnut ottaa, vähemmän kuin Suomessa, sanoisin. Tänään oli kuitenkin tosi tuulinen ilta ja Oliver taisi saada vähän liikaa vetoa. Siitä seurana pieni yskä ja oksennukset sänkyyn. Taas kiitos matka-apteekille ja nopealle avulle. Siivouksen ja vaatteiden vaihdon jälkeen, pieni annos yskänlääkettä ja taas nukuttaa hyvin.
Kyllä nukuttais äitiäkin....