Tänään vietimme suurimman osan päivästä Manneh kundassa eli mieheni lapsuudenkodissa. Lapset alkavat hiljalleen tottua maisemiin ja muistavat jo paikkoja, joissa on käyty tai kuljettu. Myös gambialaisten ystävällisyys ja rajattomuus ei ole niin yllättävää enää, vaan pojat lähtevät jo reippaasti mukaan juttuihin ja uskaltavat tervehtiä kädestä pitäen, johon Suomessa ei niinkään ole totuttu. Voikin olla taas kulttuurishokki palata Suomeen jossain vaiheessa, kun täällä kaikki on niin rentoa ja ystävällistä, ja kaikki juttelevat keskenään ja auttavat toisiaan. Suomessa pidetään huoli omista asioista ja hyvä jos edes naapuria tervehditään...
Pyykkipäivä Manneh kundassa. |
Manneh kundan puutarhassa. |
Manneh kundassa meille tarjottiin lounas, itse asiassa meidät oli kutsuttu lounaaksi syömään, ja tarjolla oli taivaallista yllätys yllätys chilillä höystettyä kana domodaa eli kanaa maapähkinäkastikkeella ja mitäpäs muutakaan kuin riisiä. Ruoka oli todella hyvää ja sitä riitti. Gambialaiseen tapaan ruoka syötiin yhdeltä suurelta lautaselta jokainen vuorollaan lusikoiden. Gambiassa käytetään todellakin paljon chiliä ja pääruokana on lähes aina riisiä.
Tänään ruuanlaittovuorossa Suna Manneh. |
Chicken domoda and rice. |
Keittiön tulisija. |
Keittiö |
Ei ole keittiössä keraamista tasoa, ei.LB
VastaaPoistaTäällä niin huomaa sen että vähemmälläkin pärjää ja ilman keraamista tasoakin voi laittaa hyvää ruokaa ja olla onnellinen!!
PoistaJopa on keittiö! Mutta toi padassa oleva ruoka kyllä näyttää tosi herkulliselta, ihan vesi tulee kielelle.
VastaaPoistaJa hyvää olikin! Se oli siis domodaa, kanaa maapähkinäkastikkeessa. Nam!
Poista