Tietoja minusta

Oma kuva
Olen neljän lapsen äiti ja päätimme perheemme kanssa ottaa menolipun Gambiaan, mieheni kotimaahan, ja unohtaa paluusuunnitelmien teon kokonaan. Lähdemme siis katsomaan ja kokemaan minkälaista elämämme voisi olla Afrikan mantereella. Blogiin tulen kirjoittamaan matkavalmisteluista lähtien perheemme odotuksia, ajatuksia, kokemuksia ja ehkäpä jotain muutakin,joten fasten your seatbelts we are about to take off :D

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Ei ikinä enää...

....Suomeen!! Tänään se tuli kuultua, lasten suusta. Ollaan vietetty monta päivää lähinnä altaalla loikoillen ja leikkien ja tänään kysyin lounasta syödessä altaan reunalla lapsilta, että onko meillä kivaa. Oliver siihen tokaisi heti päättäväisesti ettei mennä enää koskaan Suomeen, lomalle vaan. Ja junarata pitää saada konttiin!!






Elämästä on tosiaan nautittu vaikka viikko sitten olin ihan herkillä ja valmis pakkaamaan laukut. Arvostelu lasten kasvatuksesta tuli ehkä huonoon aikaan, mutta otti koville. Tänä päivänä en usko, että korvaani lotkauttaisin. Suomessa piirtelin mielessä kuvaa, mitä kaikkea on luvassa, kun tullaan Gambiaan. Ensimmäisenä se elämän helppous. No joo, onhan se sitten helppoa kun on täällä ensin ollut sen aikaa että kaikki pelaa ja on tuttua. Tähän mennessä lapset on ollu kun pallo nilkassa, joku kulkee koko ajan mukana, eikä omasta ajasta ole tietoakaan. Ostosten teko on yhtä hintavertailua, ja tuntuu että loppupeleissä jokainen tuote ostetaan eri paikasta. Täällä marketeissa tuotteilla voi olla todella suuret hintaerot. Kuten esimerkiksi eräs maito. Litran tönikkä samaa maitoa maksaa toisessa kaupassa 67,5 dalasia ja toisessa 35. Litran kulutuksella päivää kohden säästö on siis kuukaudessa jo noin 1000 dalasia, joka on noin 25 euroa.

Mutta kaiken kaikkiaan elämä täällä on oikein mukavaa vaikkakin erilaista kuin Suomessa ja Euroopassa yleensäkin ja täällä olo tällä hetkellä voittaa Suomessa olon vähintäänkin 6-0.
Joka aamu saa herätä kukonlauluun, juoda aamukahvit aurinkoisella kuistilla, nauttia auringonpaisteesta ja lämmöstä koko päivän, uida altaalla tai meressä, syödä ravintoloissa ja kahviloissa, iloita lasten nähdessä ja kokiessa uutta ja illalla kaiken antaneena saa käpertyä toisen kainaloon väsyneenä, mutta onnellisena.

Pojat alkaa olla tuttujen kanssa jo niin reippaita, että pärjäävät jo hetken toisten hoivassa, mutta Alcian silmistä en saisi kadota hetkeksikään. Ensi viikolle kyllä kaavailin Annan kanssa naisten keskistä shoppailureissua Banjuliin (siellä menee koko päivä, kun jokaisen ostoksen hinnasta täytyy neuvotella), joten siihen mennessä pitää totutella olemaan Alician kanssa vähän erikseen.

Illan päätteeksi pyörähdettiin vielä hotellilla katsomassa miten siellä työt edistyy. Ja edistyyhän ne..







Hiljaa hyvä tulee, eikös se niin mee. Jotenkin tuntuu siltä, että viime viikkoisen tunteenpurkauksen jälkeen taisin löytää jostakin hitusen kärsivällisyyttäkin. Nähtäväksi jää, onko tää jotain latausta vaativaa kärsivällisyyttä vai saanko tästä ihan pysyvät hyveen?!

Tänään meillä on täällä taas poikien yökyläkaveri, joten parasta hipsiä nukkumaan, jotta jaksaa menoa huomenna...

6 kommenttia:

  1. hei,

    löysin blogisi eilen. aloin heti lukea ihan alusta asti. on todella mielenkiintosta tietää miten gambiassa elätään arkea.
    tarvitsisin vähän käytännön vinnkejä. olisimme lyhyellä ajanvarauksella käymään gambiaan pienen lapsen kanssa. europassa olen toki hänen kanssa matkustanut mutta niin pitkälle en vielä. vieraillaan miehen perheen luona ja jäädään n. 3 viikoksi.
    koska matkaan lähdetään jo ekhä ensi kuussa nyt itselle iski kauhu, että ehdinkö hoittaa kaikki tarvittavat asiat ennen matkaa.
    millaisen vakuutuksen suosittelisit, millaisia rokotuksia kannattaa ottaa (varsinkin lapselle), millaisia varalääkkeitä pitää ottaa mukaan ja muutenkin mihin pitää varautua pienen lapsen kanssa jota edes tulisi mieleen.

    ja niin. millä lentoyhtiöllä kannatta lentää tähän aikaan vuodessa ettei maksais maltaita lippuihin?

    tähän osoitteeseen voit kirjoitta jos et halua vastauksen julkaistaa tänne blogiin: durak (at) freemail.hu

    terveisiä sinne gambiaan :)

    edit

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että pidät blogista. Ensinnäkin tuli mieleen, että kuinka pieni lapsenne on? Jos hän on jo yli vuoden ikäinen suosittelisin hepatiitti a ja b yhdistelmärokotetta, mutta tosin koska lähdette reissuun jo niin pian, voi ennen matkaa ottaa vain ensimmäisen rokotteen (kolmessa erässä 0kk, 1kk ja 6kk) joka ei anna vielä täysin kattavaa suojaa. Paremman kuitenkin kuin ei mitään. Jos hän on alle vuoden saa hän vain hepatiitti b rokotteen.
      Malarialääkityksestä kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa, itse emme mitään lääkityksiä malariaa vastaan ottaneet eikä hyttysiä vielä ennen sadekauden alkua kamalan paljoa ole. Malaria lääkitys voi aihauttaa huonon olon eikä toimi kuin tiettyä malariatyyppiä vastaan. Paikan päältä saa kyllä kunnon dropit malarian hoitoon, jos sen täältä saa.
      Matka-apteekkiin kannattaa varata ripulilääkettä lapselle sekä itselle, käsidesiä, puhdistusainetta,laastaria, kortisonivoidetta, antihistamiinia (me otimme reseptillä nestemäistä zyrteciä, joka käy sitten kaikille lapsille), muita lääkävoiteita voi harkita, särkylääkettä, aurinkorasvaa suurella kertoimella sekä auringonoton jälkeistä rasvaa. Hyttysmyrkky on käytännöllinen,varsinkin jos menette miehesi sukulaisten luo rannikosta sisämaahan päin.
      Meillä on kaikki vakuutukset Pohjolasta ja olen todennut heidän vakuutuksensa kattavaksi ja hyväksi. Pohjolan yhteistyöklinikka on Lamtoro, lähellä Senegambian turistialuetta. Vakuutuksen kannattaa kattaa hoitokulut, vahingot ja matkatavarat. Matkavakuutuksessa voidaan myös mainita kuinka vakuutus korvaa lennon myöhästymisesta aiheutuvat kustannukset tai matkan peruuntumisen. Afrikan matkoilla tavaraa voi hävitä, sitä voidaan varastaa tai lennot voivat olla myöhässä paljonkin.
      Lapsen kanssa Gambiassa liikkuessa on hyvä pitää mukana vaihtovaatteet, pitkähihaista illaksi sekä sukat, kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä (joka paikassa ei ole käsienpesumahdollisuutta), sekä aurinkorasvaa,juotavaa ja päähine.
      Gambiassa ei ole jalkakäytäviä ja tiet ovat huonossa kuonnossa kautta maan, joten rattaita tai vaunuja ei voi niinkään työnnellä kuin hotellialueilla. kätevät tosiaan, jos haluaa vaikka lapsen rattaisiin nukkumaan ja itse istua ravintolassa tai uida altaalla. muutoin suosittelisin rintareppua tai rinkkaa kulkemiseen ympäriinsä, siis jos lapsi on pieni eikä vielä kävele tai jaksa pitkiä matkoja.

      Suomesta pääsee Gambiaan Amsterdamin kautta Travelpoortin kanssa, Lontoon kautta Gambia Experiencen kanssa, Brysselin kautta Brussels Airlinesin kanssa tai vaikka Frankfurtin kautta Condorin kanssa. Condor on ollut aikuiselta 200 euron kieppellä suuntaansa, siihen päälle lento Helsingistä.

      Toivottavasti tästä oli jonkinlaista apua matkavalmisteluihin :)

      Poista
  2. hei,

    kiitos hyvistä vinkeistä. liput on nyt ostettu ja Barcelonan kautta lännetään. isä ja poika lähteen ensi kuun alussa, itse kahden viikon päästä heidän perässä.
    kohta alan soitella rokotusten ja vakuutuksen perässä. jännittää vähän mitä kaikkea pitää järjestää ennen matkaa. lista vain kasvaa koko ajan...

    seuraan nyt blogisi innolla, sillä on tosi kiva lukea gambian arjesta. terveisiä sinne :)

    edit

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä mitään. arki on täällä tosiaan hieman erilaista kuin Suomessa ja täälläkin oleilevat saavat tehdä siitä omanlaisensa. itse nautin lämmöstä ja siitä ettei tarvitse erikseen tehdä lähtöä ulos lasten kanssa vaan voidaan olla ulkona koko päivä ja lapset voivat itse kulkea sisään ja ulos. uskon että tekin tulette nauttimaan lomastanne!

      Poista