Tietoja minusta

Oma kuva
Olen neljän lapsen äiti ja päätimme perheemme kanssa ottaa menolipun Gambiaan, mieheni kotimaahan, ja unohtaa paluusuunnitelmien teon kokonaan. Lähdemme siis katsomaan ja kokemaan minkälaista elämämme voisi olla Afrikan mantereella. Blogiin tulen kirjoittamaan matkavalmisteluista lähtien perheemme odotuksia, ajatuksia, kokemuksia ja ehkäpä jotain muutakin,joten fasten your seatbelts we are about to take off :D

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Jälleen yksi päivä takana

Aikaisemmin hehkutin kuinka hieno päivä meillä oli. Olin niin tohkeissani hyvistä uutisista, etten kirjoitushetkellä edes muistanut kuinka meidän ihana, pian 4-v Casper näytti itsestään taas parhaat puolensa pitkin päivää. 

Kuka tahansa,jolla on omia lapsia tietää mitä on uhma. Casperilla uhma alkoi voimakkaana heti 2-vuotiaana ja kyllä on samoilla sävelillä menty nyt pian kaksi vuotta. Kun yksi asia jostain syystä kiukuttaa, sen jälkeen melko varmasti kaikki muukin kiukuttaa ja kaikkeen pitää ihan vaan periaatteesta sanoa "Ei". Tänään oli yksi näitä päiviä. Lääkärissä vielä onneksi meni kaikki hyvin, mutta kiukuttelu alkoi heti kun astuttiin bussiin. 

Olin luvannut lapsille, että käydään Mäkkärissä jos ovat reippaita lääkärissä. En tietystikään kertonut,että meidän pitäisi joka tapauksessa muutenkin syödä kaupungilla kun oli lääkärikeikan lisäksi muitakin asioita Helsingissä. Mäkkärihoukutuksesta huolimatta Casper kiukutteli koko matkan: " mie rämppään tätä turvavyötä","mie jään yksin bussiin enkä tuu teidän kanssa", " missä se mäkki on? En jaksa enää oottaa!!" ja olin helpottunut kun juuri sillä hetkellä meidän piti jäädä bussista pois. 
Mäkissä Casper ovelana kysyi onko ruoka tilattu ja myöntävän vastauksen saatuaan kiukuttelu vain jatkui ja jatkui. Uhkasin jo peruuttaa Casperin aterian, mutta oli kyllä pakko syödä kun oli vielä käveltävää ja asioita hoidettavana. Kiukuttelevan neljävuotiaan kanssa sitten pyörittiin vähän Helsinki cityssä ja voin kyllä myöntää,että otti vähän voimille käydä koko reissu korkkareilla.

Oli ihana päästä kotiin. Rankasta reissusta huolimatta päällimmäisenä mielessä oli vain hyvät uutiset ja sain ihanasti levätäkin kotona hetken, sillä Alicia nukkui pitkät päikkärit paluumatkalla ja jatkoi vielä kotonakin.  Levänneenä väsäsin innolla lindströmin pihvejä ja perunamuusia ruuaksi,lisukkeeksi porkkanaraastetta appelsiininpalojen kera,piimää ja maitoa. Ruoka maistui ja sen jälkeen ulkoilemaan. Naapurissa asuu poikien uusi paras kaveri,joten leikit sujuvat hyvin lähes päivittäin. Casperkin pääsi kiukustaan ensimmäisen puolen tunnin ulkoilun jälkeen ja esiin tuli taas mitä ihanin poika! 

Naapuruston martat pääsivät vähän pihaan juoruamaan ja lapsistakin muistettiin pitää huolta ;) 
Muutaman tunnin ulkoilun jälkeen päivän kruunasi lämmin suihku ja runsas iltapala; iso kulhollinen riisimuroja,lämpimiä voileipiä ja mehukeittoa. 
Lapset nukahtivat taas ajoissa eli kerhoonkin jaksetaan herätä ajoissa huomenna. 

Haasteviikon budjetista oli jäljellä 46,55€ ja eilen siitä käytettiin 9,37€ ja tänään mäkkäriin meni 15,80€. Nyt jäljellä on enää siis 21,38€ ja päiviä jäljellä kahdeksan. 

Hyvä päivä takana, nyt vähän äidin omaa aikaa edessä! 


3 kommenttia:

  1. Suloisia lapsia ja hyviä uutisia raskauden suhteen! Mielenkiintoinen tuo budjetti kokeilu, taidan yrittää samaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) budjetti on kuuleman mukaan aika suuri,täytynee yrittää vieläkin pienemmällä budjetilla :)

      Poista
  2. Aivan ihania mummin ja vaarin mussukoita...

    VastaaPoista