Tietoja minusta

Oma kuva
Olen neljän lapsen äiti ja päätimme perheemme kanssa ottaa menolipun Gambiaan, mieheni kotimaahan, ja unohtaa paluusuunnitelmien teon kokonaan. Lähdemme siis katsomaan ja kokemaan minkälaista elämämme voisi olla Afrikan mantereella. Blogiin tulen kirjoittamaan matkavalmisteluista lähtien perheemme odotuksia, ajatuksia, kokemuksia ja ehkäpä jotain muutakin,joten fasten your seatbelts we are about to take off :D

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Ehkä historian kivuliain toimenpide

Onnistuneesti taas yksi kohdunsisäinen verensiirto takana ja vauvan hemoglobiini nousi kivasti 97:stä 133:n. Yksi siirto vielä kahden viikon päästä ja siitä viikko niin pääsen tositoimiin eli synnytys käynnistetään suunnitellusti kolmen viikon kuluttua.

Mutta tänään IU-siirto ei todellakaan ollut mitään herkkua vaan ajattelin jo että kuolen. Koska mitään puudutuksia ja kivunlievitystä ei saa niin kaiken valitettavasti tuntee ja hyvin tunteekin. Tänään vauvan asento ei ollut kovinkaan hyvä ja napanuora jäi epäedulliseen paikkaan. Neulalla jouduttiin menemään läpi tosi reunasta ja viistosti. Napasuoneen ei meinattu kunnolla osua ja neulaa käännettiin ja väänneltiin tuskallisen kauan ennen kuin tärppäsi. Verinäyte saatiin viimein ja tankkaus aloitettiin ja vieläkin piti jaksaa paikoillaan lähes hengittämättä. 

Kun toimenpide oli ohi, synnytyssali oli kuin hieman liioitellusti raa'an murhan rikospaikka. Verta oli lääkäreiden vaatteissa. Verta oli peitoilla. Verta oli lattialla ja sitä oli suurena ruiskeena seinällä ja pöydillä. Kun sen näki, olisi voinut kuvitella, että verta olisi roiskunut paljonkin, mutta yllättävän pieni määräkin saa aikaan aikamoisen sotkun.

Joka tapauksessa ihana olla taas kotona, kaikki on ohi taas hetkeksi. Ja nyt voi oikeasti asennoitua siihen että kolmen viikon päästä meillä on vauva! <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti