Tietoja minusta

Oma kuva
Olen neljän lapsen äiti ja päätimme perheemme kanssa ottaa menolipun Gambiaan, mieheni kotimaahan, ja unohtaa paluusuunnitelmien teon kokonaan. Lähdemme siis katsomaan ja kokemaan minkälaista elämämme voisi olla Afrikan mantereella. Blogiin tulen kirjoittamaan matkavalmisteluista lähtien perheemme odotuksia, ajatuksia, kokemuksia ja ehkäpä jotain muutakin,joten fasten your seatbelts we are about to take off :D

tiistai 5. marraskuuta 2013

Viimeisiä viedään

 Kahden viikon aikana, näiden kahden viimeisen verensiirron välissä, on meno ollut jotakuinkin kiireistä. Siirtojen välissä kun vauvan vointia on seurattu, olen käynyt taas tuttuun tapaan Naistenklinikalla noin joka kolmas päivä. Siinä välissä on ollut sitten lasten kerhopäivät ja hammaslääkärit ja ostosreissuja. 

Nyt kun vauvan tulo alkaa ihan oikeasti olemaan lähellä, sitä on vielä yrittänyt ehtiä tekemään kaikenlaisia hommia kotona, joita on sitten vauvan ja muiden kanssa vaikeampaa tehdä myöhemmin. On järjestetty, pakattu,puuhattu ja puunattu. Pesty pyykkiä ja ikkunoita,siivottu,leivottu,ulkoiltu ja vietetty laatuaikaa lasten kanssa. Vielä ennen ensi viikkoa aion käydä vähän ostoksilla joulua silmällä pitäen,jos vaikka pukinkonttiin löytyisi jotain reippaille isoveljille ja -siskolle.

Tässä raskaudessa erona muihin on se, että vauva on muita lapsia isompi viikkoihin nähden ja koska kyseessä on jo neljäs lapsi eikä paikat ehkä kuitenkaan oo niin timmissä kunnossa kuin ennen lapsia, niin iltaisin huomaa ja tuntee selvästi,että ylimääräistä lastia on kannettavana. Selkää särkee siis iltaisin ja hieroja puuttuu, joten kyllä sitä on itsekin painunut pehkuihin lähes heti kun on saanut kaikki lapset nukkumaan. 

Nyt on onnistuneesti kolmas verensiirto takanapäin ja se tarkoittaa myös sitä, että se oli viimeinen tällä erää. Raskausviikkoja on nyt 34+6 ja muutaman tunnin sisällä saan tietää, koska palaan seuraavan kerran Naistenklinikalle, nimittäin käynnistämään synnytystä. 

Pojat odottavat aivan mielettömän innokkaana, että vauva syntyy ja pääsee kotiin ja uudenlainen perhe-elämä jatkuu ilman jatkuvaa sairaalassa juoksemista. Vauvan laukku kotiinpaluuta varten on pakattu, huone järjestetty ja kylpyvuorot jaettu. Itkuhälytin pitää vielä kaivaa esiin, nimittäin sikäli mikäli tämä vauva on yhtä hiljainen itkijä kuin Alicia niin ei sitä itkua kuulisi vauvan huoneesta keittiöön. Mielenkiintoista tutustua taas uuteen vauvaan, omaan rakkaaseen. Varmaa kuitenkin on, että kotona uutta tulokasta odotetaan suurella lämmöllä ja rakkaudella!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti