Tervehdys kaikille! Yllytyshulluna lähdin mukaan bloggaukseen aloittamalla oman blogini.
Koskaan aikaisemmin en kuvitellut tähän hommaan ryhtyväni, mutta matka/muutto kolmen pienen lapsen kanssa Afrikkaan tuntuu herättävän jonkinasteista kiinnostusta, ja ajattelin nyt sitten ruokkia sitä entuudestaan. Onhan elämä meillä kuitenkin aika erilaista täällä Suomessa (loskan ja jaskan keskellä) kuin yhdessäkään maassa Afrikan mantereella.
Tämä blogi tulee nyt sitten sukulaisten ja ystävien luettavaksi, mutta siltä varalta, jos joku toinenkin innostuu seuraamaan matkaamme, niin kerrottakoon , että olemme viisi henkinen perhe, isä gambialainen, äiti suomalainen, pojat 4-ja 3-vuotta sekä tytär 1-vuotta, ja matkamme suuntautuu mieheni kotimaahan Gambiaan. Matkalle lähdemme helmikuun lopussa menolippu kourassa ja paluu kaukaisena mielessä!!Lähtölaskenta siis alkakoon ja matkavalmistelut jatkukoon (ne valmistelut on siis aloitettu jo vuosia sitten)...Lisämausteena menomatkalla ovat mukana lasten 15- ja 17-vuotiaat isosiskot, joten matkalla määränpäähän on vähän lisäkäsiä käytössä ja totuttelu uudenlaiseen elinymäristöön ja kulttuuriin on vähän pehmeämpää.

Matkaa ja jonkinasteista muuttoa Gambiaan on suunniteltu jo ennen  lasten syntymää ja on odotettu oikeaa hetkeä ja mahdollisuutta viedä haaveita askelta edemmäs toteutusta. Meillä kun raskausaika on seurannan täyteistä odotusta niin matkustaminen kauas ei ole tullut kysymykseen ennen kuin vasta nyt. Kuopus on nyt vuoden ja matkustaminenkin on erilaista (helpompaa?)taaperon kanssa kuin aivan vauvan kanssa.
No joka tapauksessa monia asioita täytyy ottaa huomioon ja pää meinaa mennä sekaisin kun alkaa enemmän asiaa ajattelemaan. Listaa pitäisi työstää,ettei mitään pääse unohtumaan, mutta onhan tässä vielä muutama viikko aikaa.
Tärkeimpänä on kuitenkin rokotesuoja-asiat ja muut matka-apteekkiin hankittavat lääkkeet, mutta ne on jo aika hyvin hanskassa mitä nyt pientä säätöä ja täydennystä. Kuopus sai juuri 1-vuotisrokotteet ja seuraavat yleisen rokoteohjelman satsit sitten vasta nelivuotiaana. Pojat olivat vauva-aikana mukana pneumokokkirokotteen tutkimuksessa ja saivat sitä kautta myöskin sitten hepatiittisuojan. Kuopus sai vajaa kuukausi sitten ensimmäisen satsin hepatiittirokotesarjasta (kolmen rokotteen sarja) ja ensi viikolla olisi seuraavan vuoro. Ja kahdella rokotteella jo pärjää,suoja on ok, kolmas sitten puolen vuoden kuluttua ensimmäisestä. Siltä varalta hyvä ajoitus, jos sattuu nostamaan taas neljän päivän kuumeen ja syömättömyyden, niin ehtii sitten vielä toipua ennen matkan alkua. Tosin kolme viikkoa sitten juuri rokotteen antamisen jälkeen tyttö sai samaan aikaan neljä kulmahammasta,joten epäselvää on, tuliko kuumereaktio rokotteesta vai johtuiko se hampaista..?

Matkalta odotetaan paljon ja kaikkien odotukset ovat hyvin erilaiset. Kerrottakoon ensin lasten odotuksista. Pojat odottavat matkalta ennen kaikkea lentokonematkustusta ja sitä on luvassa paljon, sillä suoria lentoa ei kohtuu hintaan Suomesta Gambiaan ole. Puhumattakaan pelkästä lennosta ilman majoituksia ja paluuta. No Tukholma ei ole kaukana ja sieltä matkustaa niin paljon edullisemmin, ei sillä että rahaa tarvitsisi kolmen lapsen perheessä laskeskella. Taskurahoja eikä mitään säästöjä. Mutta eipä tuo tosiaan Ruotsin kautta lentäminen meidän poppoota haittaa, sillä kyllä me ollaan matkalaisia koko porukka. Ja koska matkan suunnittelu kesti aikansa ajateltiin luvata pojille, että saavat sitten ennen matkaa uudet, omat matkalaukut, että oli sitten jotain konkreettista jota odottaa. Niitä käytiin sitten aika ajoin laukkuliikkeissä katselemassa ja viime viikolla sitten viimein löydettiin super hienot Disneyn Salama-vetolaukut, cabin size of course, ja saatiin ne kotiin tänään. Meillä seisoo nyt sitten kolmisen viikkoa kaksi pientä pakattua matkalaukkua eteisessä tien tukkeena, kun ei muuten vielä ahdasta ole, mutta onpahan designia!!

Odotuksista ja muusta lisää myöhemmin...