Vihdoin koitti se hetki, että kaikki juoksemiset on juostu, asiat hoidettu ja hankinnat tehty. Eikä kukaan ole sairaana (koputan puuta varmuuden vuoksi). Nyt minulla on kaksi päivää aikaa teoreettisesti rentoutua ja odottaa matkan alkua. Käytännössähän asioita on vielä miljoona, jotka täytyy hoitaa, lähinnä kotihommia, mutta luulenpa, että nyt alkaa hiljalleen jännittää.
Yritän pyöräyttää vielä viimeiset koneelliset pyykkiä, vaikka se onkin ongelmallista, kun sitä tulee koko ajan lisää...Viherkasvitkin on jo parhaat päivänsä nähneet, joten taidan heittää ne menemään, ennen lähtöä. Pakastimen tyhjennys on onnistunut hienosti, kaikki kesällä pakastetut marjat on maistunut kaikille, ja nyt alkoi sulatus. Melkein kaikki ruuanlaittovälineet on pakattu laatikoihin, joten vähän niin kuin pizzalinjalla mennään pari päivää :) Tytöt tulee huomenna, joten jääkaappia täytyy vielä vähän täyttää, jotta pärjätään koko porukka ja sunnuntaina ajan koko poppoon ulos, jotta saan perusteellisen viimeisen siivouksen tehtyä. Huomaatte varmaan, että ihan rentoutumiseks ei mee viimeiset päivät, vaikka kyllä se helpottaa huomata, että kaikki virastot on juostu läpi asioita hoitaen ja kaikki oleellinen on hankittu. Paljon vähemmän stressiä viikonlopuksi.
Eilen tulikin pieni paniikki kun tarkastelin lentoyhtiöiden matkatavarapainorajoituksia ja muita ohjeistuksia. Muisti teki kepposen tai sitten on Condorin hommat muuttuneet sitten viime lennon, mutta muistin aivan että Condorilla saisi olla matkatavaraa 23 kiloa henkilöä kohden, mutta painorajoitus olikin vain 20 kiloa. No kolme kiloa tavaraa sinne tai tänne, ei ehkä tunnu miltään yhtä henkeä kohden, mutta neljästä laukusta yhteensä 12 kiloa pois, on jo jonkinlainen määrä tavaraa. Ja varsinkin kun jo lähtöpisteessä oli kaikissa laukuissa 23 kiloon pari extra kiloa, hups....Olin niin hienosti pakannu kaikki ja nyt pitäis miettiä että mitä vois ottaa pois 20 kilon edestä. Lisäkilot ennakkoon ostettuna olis about 200 euroa, kentällä tuplaten. Ei huvittais kyllä maksaa mitään, olis parempaakin käyttöä sille rahalle. Nyt elän toiveissa, että tytöillä ei oo kahden viikon lomalle juurikaan painoa laukuissa ja saan ujutettua meidän tavaroita heidän laukkuihin. Pitää jännätä vielä huomiseen ja sitten punnitaan ja järjestellään laukkuja uudestaan. Ois vaan ollu niin paljon kätevämpää, jos kaikkien lentoyhtiöiden säädökset matkatavaramäärissä olis samat, SAS kun sallii jokaiseen laukkuun sen normaalin 23 kiloa. Huoh. Ja ihmeellistä sekin, että toiset lentoyhtiöt veloittaa esim. lasten turvaistuimen kuljettamisesta ja toiset ei. Tässä tapauksessa Condor olisi se joustavampi, joka kuljettaisi matkarattaat, turvaistuimen ja jopa lasten matkasängyt ilmaiseksi, SAS taas pihistelee ja laskee turvaistuimen yhtenä matkatavarana, ja kun henkeä kohti sallitaan vaan se yks. Ylimääräisestä matkatavarasta saisi Euroopan lennolla pulittaa 100 euroa.
Joo ei tää halpaa oo tää suurperheen reissaaminen ja kyllä ihan varmasti saa habaa kasvattaa laukkuja nostellessa, mutta päädyin nyt siihen ratkaisuun, että turvaistuin jätetään kotiin ja hankitaan perillä uusi ja yritetään sulloa kilot tasan kuuteen suureen matkalaukkuun ja viiteen pienenmpään käsimatkatavaraan. Kyllä tää tästä, niin kuin ennenkin.
Ylikilostressin lisäksi eilen paniikkia aiheutti se etten löytänyt järjestelmäkameran akun laturi enkä muistikortteja kumpaankaan kameraani. Piti jo soittaa veljet ja ystävät läpi, onko kellään mitään havaintoa, mihin olisin ehkä voinut mainita ne jemmanneeni, mutta paniikkietsinnät tuottivat hyvin nopeasti tulosta ja sekä laturi että muistikortti löytyivät! Joten blogiin tulee lupaamiani kuvia!
Nyt vetämään vähän henkeä, ja suomalaisen tv:n ääreen hetkeksi...
Sukellus vähän pintaa syvemmälle, kun viisi henkinen suomalais-gambialainen perhe päättää ottaa menolipun Gambiaan, Afrikkaan ja jättää kaikki ovet ja ikkunat auki tulevaisuuden varalle. Matka alkoi mistäpäs muustakaan kun haaveesta ja ideasta, joka on nyt viimein vuosien pyörittelyn jälkeen edennyt siihen pisteeseen, että matkaa valmistellaan konkreettisesti.Lähtöön kolmisen viikkoa.(nyt ollaan oltu maassa lähes kolme kuukautta) Tervetuloa matkalle mukaan :)
Tietoja minusta
- minnair028
- Olen neljän lapsen äiti ja päätimme perheemme kanssa ottaa menolipun Gambiaan, mieheni kotimaahan, ja unohtaa paluusuunnitelmien teon kokonaan. Lähdemme siis katsomaan ja kokemaan minkälaista elämämme voisi olla Afrikan mantereella. Blogiin tulen kirjoittamaan matkavalmisteluista lähtien perheemme odotuksia, ajatuksia, kokemuksia ja ehkäpä jotain muutakin,joten fasten your seatbelts we are about to take off :D
Pitäisi ilman muuta olla samat säännöt jokaisella lentoyhtiöllä. Lisäkiloista ei aina selviä edes maksamalla, pitää vaan jättää tavarat pois laukusta siellä kentällä. Onneksi on vielä aikaa järjestellä asiaa.LB
VastaaPoistaPuen sitten vaikka ylimääräiset kilot päälleni, mutta mitään en kyllä kentälle jätä :D
Poista