Tietoja minusta

Oma kuva
Olen neljän lapsen äiti ja päätimme perheemme kanssa ottaa menolipun Gambiaan, mieheni kotimaahan, ja unohtaa paluusuunnitelmien teon kokonaan. Lähdemme siis katsomaan ja kokemaan minkälaista elämämme voisi olla Afrikan mantereella. Blogiin tulen kirjoittamaan matkavalmisteluista lähtien perheemme odotuksia, ajatuksia, kokemuksia ja ehkäpä jotain muutakin,joten fasten your seatbelts we are about to take off :D

torstai 13. kesäkuuta 2013

Suunnaton ikävä!

Tänään iski aivan kamala ikävä poikia ja vaikka ikävä on ollut koko ajan niin tänään tuli kyllä iso iso itku ja halu päästä äkkiä kotiin! Kotihan on siellä missä sydän on ja otin vaan osan siitä mukaan kun tulimme Suomeen, Alician. Kolme suurta osaa jäi Gambiaan ja sydän pitää pian saada taas kokonaiseksi ja eheäksi!

En tiedä mitään tai ketään perhettä tärkeämpää!

4 kommenttia:

  1. Onneksi ikävä helpottaa pian! Kyllä se on käsittämättömän vaikeaa olla pitkään erossa pienistä lapsista. Ja miehestään, totta kai. Iloinen jälleennäkeminen on pian edessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt ikävissään lyhytkin aika tuntuu pitkältä. Onneksi kyseessä on vain väliaikainen tila eikä mitään sen vakavampaa! :)

      Poista
  2. Hyvää kotimatkaa! oli kiva nähdä! Terkkuja pojille ♥

    VastaaPoista