Terveiset taas Gambiasta

Ihan ensin taytyy sanoa,etta taalla on KUUMA ja tosi tosi kosteaa. Sadekausi tuli tana vuonna tavallista myohempaaa ja alkoi oikeastaan ihan vasta. Taman kolmen paivan aikana on koettu kahdet rankat Afrikan sateet, sopivasta illalla kun altaalla on ehditty ensin nauttia auringosta ja uimisesta, joka on muuten todella virkistavaa!

Matka meni hyvin vaikka ensi kertaa elamassani oikein jannitin sujuuko kaikki lippuasiat ja muut ongelmitta. Oli nimittain ensi kerta kun kaytin varauspalveluna Skyskanneria, josta ohjautuneena itse online matkatoimistoon Flyhi.fi ja sielta eka kerran liput uuteen lentoyhtioon nimelta Vueling Airlines. Lentokentalla kaikki meni hyvin, Helsingista Barcelonan kautta lento Banjuliin, yopyminen ja paivan vietto kauniissa Barcelonassa ja seuraavana paivana Gambiaan. Matkatavarat tulivat katevasti perille saakka ja saimme tosiaan nauttia Barcelonan kauneudesta koko paivan. Kavimme Alician kanssa junalla keskustassa, kavelimme ympariinsa ja hyppasimme turistibussiin, jonka kyydissa menimme lahes koko lenkin ja nautimme maisemista. Tai oikeastaan lahinna mina nautin ja Alicia nautti unista, rintarepussa roikkuen.

Taytyy myontaa, etta Helsingin lennon koneessa oli hurjan pienet jalkatilat, mutta meidan onni oli, etta rivin keskimmainen paikka sailyi vapaana ja Alicia paasi lennon aikana pyorimaan ja hyorimaan rauhassa. Suurin hupi silla lennolla oli, kun Alicia tykkasi kosketella vieressa istuvan neidin kasivarressa olevia luomia ja tokaista joka kerran "tissi". Neitia ei onneksi Alician uteliaisuus ja rajattomuus haitannu, painvastoin. Neiti oli espanjalainen ja ihmetellen sitten kysyi hetken kuluttua mita Alician toistama sana takrkoittaa ja siitahan se riemu ratkesi hanellekin kun kerroin sanan tarkoituksen.

Banjulin lennolla jalkatilaa oli vahan enemman ja koko rivi oli vain meille. Pitka lento meni siis hyvin, lahinna takapenkkilaisia kurkkien. Banjulissa heti koneesta ulosastuttuamme meita odotti VIP-kuljetus kenttarakennukseen, passintarkastukset hoidettiin meidan puolesta ja matkalaukut karrattiin jonon ohi ihan autolle saakka. Jotain hyotya miehestakin siis joskus ;)
Sain siis nauttia poikien seurasta VIP-tiloissa ilman minkaanlaista maahansaapumishassakkaa. Vaikka lento saapui myohaan, vasta kymmenen jalkeen illalla paikallista aikaa, pojat olivat odottaneet koko paivan etta paasevat aitia vastaan! Voi etta miten ihanaa oli taas nahda, ja halia, ja suukottaa ja nukahtaa sylikkain!

Paljon oli kerrottavaa ja tuliaiset piti tietysti tarkistaa heti, mutta kyllapa nukuttiin yo hyvin!

Pojilla oli kaikki sujunut taalla Gambiassa hyvin ja mitaan mielenosoituksia aidin poissaolosta ei ole ainakaan viela tullut. So far so good! Mutta taman kolmen paivan aikana olen kuullut muutaman asian ehka noin tuhat kertaa: "aiti,sa oot maailman paras aiti!" "aiti, ma rakastan sua!" ja "koska siun vauva syntyy"

Niin aivan, meilla odotellaan taas vauvaa ja siita syysta johtuen, Gambiassa ollaa talla kertaa vain kolmisen viikkoa ja sitten palataan Suomeen kasvattelemaan mahaa.