Tietoja minusta

Oma kuva
Olen neljän lapsen äiti ja päätimme perheemme kanssa ottaa menolipun Gambiaan, mieheni kotimaahan, ja unohtaa paluusuunnitelmien teon kokonaan. Lähdemme siis katsomaan ja kokemaan minkälaista elämämme voisi olla Afrikan mantereella. Blogiin tulen kirjoittamaan matkavalmisteluista lähtien perheemme odotuksia, ajatuksia, kokemuksia ja ehkäpä jotain muutakin,joten fasten your seatbelts we are about to take off :D

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Juhlatunnelmia!

Eilen oli kauan odotetut yhdistetyt syntymäpäiväjuhlat. Juhlittiin siis kahta sankaria, Oliveria 5-vuotta ja Casperia 4-vuotta. 

Ensimmäiset, kauimmat vieraat saapuivat jo juhlapäivää edeltävänä iltana, hienoa että jaksoivat pitkän työ-ja kouluviikon jälkeen ajella vielä toista tuntia. Lapsilla oli hurja ikävä toisiaan, viime kerrasta on nimittäin aikaa. Se oli paljon ennen Gambiaan lähtöä. 

Nukkumaan mentiin siis suhteellisen myöhään ja "siskonpedissä" olikin mukavaa. Kaikki neljä muksua (Alicia poisluettuna) mahtuivat hyvin poikien suureen sänkyyn ja unikin tuli nopeasti illan leikkien jälkeen. 
Lasten painettua unten maille äideillä oli hetki aikaa vaihtaa kuulumisia ja sitten väsyneinä mutta tyytyväisinä nukkumaan.

 

Juhlaaamuna herättiin ehkä jännityksen ja innostuksen vuoksi tosi aikaisin, jo seitsemältä, ja känkkäränkkäkin oli ko ennen juhlia tulossa kylään. Onneksi suuremmalta draamalta vältyttiin ja juhlat sujuivat loistavasti. Lähes kaikki kutsutut kaverit pääsivät juhliin ja kylläpä meillä oli eilen monta spidermania! Juhlissa ei hurjasti mitään järjestettyä ohjelmaa ollut, mitä nyt perinteinen onginta, kids jokaiselle lapselle mukaan pieni pussukka karkkeineen ja Spiderman tatuointeineen. Tatuointeja laitettiin käsiin myös juhlissa ja jokaisella on niitä nyt useampia kuin yksi ympäri ämpäri kehoa.




Lahjaksi kavereilta saatiin puuhakirjoja, autorekka,autorata sekä angrybirds mukit ja kahvittelujen jälkeen Oliverilla kävi mielessä etteikö äidiltä tullutkaan lahjaa. Valitettavasti vähän jälkijunassa tulee ja paketoimattakin, eikä yhtään enää yllätyksenä, mutta postin pitäisi piakkoin tuoda uudet potkulaudat molemmille pojille, oikein lisäosilla, voi sitten talvellakin kulkea suksiosan kanssa hangessa. 

Lahjoista iloittiin siis ja kruununa juhlapäivän päälle saatiin vielä toivottu yövieraskin. Oliverin ihan ensimmäinen ystävä rohkeni ekaa kertaa jäädä yökylään vaikka pojat ovat kyselleet jo aiemminkin. Ehkä viiden vuoden rajapyykki oli jotenkin maaginen kaverillakin :) 

Juhlapäivän jälkeinen aamu aloitettiin rauhallisissa merkeissä lastenohjelmilla. Aamupalaksi kakkua, mikäs sen maistuvampaa, ja loppupäivä käytiinkin vähän ylikierroksilla. Leikit vaihtuivat tiuhaan tahtiin ja ulkona viihdyttiin hyvin reilu tunti ennen kuin kylmyys patisti sisälle. 
Ilmeisesti meidän viikonlopun lastenkekkerit kello 14-19 välillä oli liikaa jollekin naapurille, ja kun vielä aamullakin oli kaveria ja iltapäivälläkin, sillä illan suussa tuli postiluukusta lappu: 


Kieltämättä vähän latisti viikonlopun tunnelmaa, mutta toisaalta tiedän kyllä ettei meiltä kuulu ääniä, jotka oikeuttaisivat aiheellisiin valituksiin. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutten kyllä voinut vastustaa oman vastineeni laatimista. Kun armas naapurini haluaa valittaa aiheettomasti nimettömänä niin vastineeni yhdessä naapurini lappusen kanssa päätyi nyt sitten kaikkien nähtäväksi alakerran ilmoitustaululle!

Tää weekend on nyt pulkassa. Kello pian yhdeksän, lapset nukkuneet jo tunnin. Huomenna uusi päivä, uudet kujeet ja vähän ehkä tekis mieli tökkiä kepillä muurahaispesää ja pistää päivätanssit pystyyn. 

Vitsi, vitsi, ei meistä tanssijoiksi oo ;)

perjantai 27. syyskuuta 2013

Parempia uutisia

Tänään Naistenklinikalla laitettiin toinen satsi kortisonia ja mitattiin virtauksia. Hyviä uutisia ja virtaukset olivat pienemmät! Hyvä merkki siis ja vauva liikkuu ja voi hyvin. Ensi viikolla uuteen kontrolliin, nyt voi viettää viikonloppua hyvillä mielin.

Huomenna onkin Oliverin ja Casperin yhdistetyt syntymäpäiväjuhlat, Spiderman teemalla. Tänään oli leipomista synttäreitä varten, tein molemmille erilaisen täytekakun, tai no päälliset vasta huomenna, tein mokkapaloja sekä vadelmakääretortun. Sitten tietysti perussetti lisänä, karkkia, sipsiä, poppareita ja juhlajuomaa. 

Hyvät kemut siis tulossa ja talo täynnä lapsia. Tänään tulivat jo ensimmäiset vieraat Tampereelta, joten sain pitkästä aikaa jonkun unikaveriksi. :)

Öitä!

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Toimelias päivä

Eilen oli taas päivä, kun piti käydä erikoislääkärin vastaanotolla vauvan vointia tarkistamassa. Olin edellisellä viikolla vähän kiiruhtanut verikokeessa käyntiä ja tulokset oli eilen valmiit. Niissä ei mitään huolen aihetta, eivät olleet vasta-ainelukemat nousseet.

Vauvakin oli kasvanut hyvin ja taas oli puhetta että tulokas olisi reilun kokoinen. Sen uskon, siis että ainakin suurempi kuin aiemmat lapset, sillä tuntemukset on ollut sen verran erilaiset. Viikkoja nyt 28+6. Aivovirtauksissa olikin sitten vähän muutosta aiempaan nähden ja vaikka vielä mennään rajalukemien alapuolella, on syytä olettaa, että jotain on tapahtumassa. Nyt seurantaa tihennetään entisestään ja käyntejä on muutaman päivän välein. Sain myös ensimmäisen annoksen kortisonia mukaan, joten huomenna neuvolaan ottamaan piikkiä ja perjantaina lisää Naistenklinikalla. Kortisoni auttaa kypsyttämään vauvan keuhkoja siltä varalta, että vauva syntyy huomattavasti ennen laskettua aikaa.

Eiliset uutiset olivat siis lääkäristä vähän huonoja vaikkei nyt ihan hirmuisesti huoletakaan. Vauva liikkuu todella ahkerasti eikä merkkiäkään huonosta voinnista siinä mielessä ole. Luotan siihen,että kaikki menee hyvin!

Kotona oli lääkärissäkäynnin ajaksi  lastenhoitaja Sivinalta ja kotiin tullessa meillä odotti enemmän kuin epämiellyttävä yllätys. Hoitaja ei kaikesta päätellen ollut kovinkaan paneutunut työhönsä saati sitä osannut hoitaa. 

Lapset oli sentään hengissä ja terveydellisesti kaikki hyvin, mutta se näky ja haju joka kotona oli, oli jotain niin kamalaa, että itku pääsi. Olin muutenkin vähän normaalia herkemmässä tilassa.

Alicialla kakkavaippa roikkui polvissa ja päällishousut oli riisuttu siitä päältä pois vaikkei vaippaa oltu vaihdettu. Pojat oli rakentaneet majaa olohuoneessa. Ei siinä ideana mitään, tosi mukavaa, mutta se että hoitaja oli vierestä katsonut kun pedeistä kannetaan kaikki tyynyt ja petivaatteet pyörimään olohuoneeseen ja eteisenkin puolelle ja olohuoneessa sivussa pöydällä olleet puhtaat, pinotut vaatteet oli otettu sohvan alle. Sitten pieni kakkapöksy Alicia pyörimään majapaikkoihin ja sohville kun kakka tulee jo lahkeesta ulos. Sitä kakkaa olikin sitten kaikkialla. Ja hoitajan mukaan kakka tuli ihan just. Just joo, sanon minä. 

Olohuoneen lisäksi lastenhuoneessa oli kaikki lelut levällään, eikä mitään näkyä järkevästä leikistä, kuten esimerkiksi, että olis junarata rakennettu ja jätetty tulevia leikkejä odottamaan. Ei. Oli kyllä rakennettu junarataa ja tehty muutakin, mutta kaikki oli levällään eikä mitään oltu siivottu paikoilleen.

Kakkapyykki koneeseen, ikkunat ja ovet auki ja hajua pakoon kirjastoon. Kun tulin kotiin oli nälkä, mutta se unohtui kyllä. Ulkona oli kylmä, mutta onneksi kotikirjasto oli avattu taas pitkän uudistusremontin jälkeen. Mukaan lähti kassillinen kirjoja, jotka oli kirjaston valikoimista poistettu sekä lainakirjoja ja pari lasten dvd- elokuvaa. 

Poikien yhteiset synttärijuhlat on lauantaina ja järjestettävää kotona muutenkin, nyt sitten kaikki kakkapyykki pyörimään siihen vielä ekstrana. Olin eilen ehkä enemmänkin henkisesti kuin fyysisesti niin väsynyt illalla, että silmät ristissä sain lapsille luettua iltasadun ja simahdin itsekin jo ennen kymmentä kun normaalisti vasta reippaasti puolen yön jälkeen. 

Ei mennyt ihan putkeen päivä hoitajan suhteen ja kyllä annoin palautetta. Sama hoitaja ei ole enää tervetullut meille! 

No jotain hyvää pitää kaikesta kaivaa esiin ja tulipahan edes sitten kunnon yöunet, kun herättiin tänään vasta kasin jälkeen. olipas reipas olo koko päivän. Aamupalan jälkeen lähdettiin vähän asioille Itikseen. Suurin syy lähteä sinne oli hakea BR-leluista pojille synttärilahjat. Kun liittyy clubiin niin lapset saa ilmaisen lahjan joka vuosi. Jees! Siitä riittikin iloa etukäteen ja senkin jälkeen. 

Kun tultiin kotiin, pesin kolmet ikkunat ja imuroin. Oliver innostui eilen tekemään eskaritehtäviä niin tehtiin niitä tänään sitten oikein urakalla. Illalla lapset kävi pitkässä kylvyssä ja tänään luettiin oikein kokonaista neljä kirjaa iltasatuina. Mukavia satuja ja oli kiva lukea uusia tarinoita. Vaikka meillä on lastenhuoneen hyllyt täynnä kirjoja,tuntuu että kaikki on jo niin luettuja. Tullaan siis käymään jatkossa paljon useammin kirjastossa.

Huomiselle olis vähän leipomishommia lauantaita silmälläpitäen, ostoksia ja asiointia neuvolassa ja vähän muuallakin. Nyt siis nukkuu, että olis energinen huomennakin. 


Aliciakin on Oliverin ja Casperin touhujen myötä innostunut piirtämään. Oliverin eskaritehtävistä ei tuu enää mitään jos ei oo Alicialla omaa tehtäväkirjaa. ;)

perjantai 20. syyskuuta 2013

Hop lop

Voisin sanoa,että olo on taas niin tavan tyytyväinen. Mussutan sohvalla löhöten ruisleipää runsaalla juustopäällisellä pitkän hoplop päivän jälkeen. 

Eilen juuri sopivasti Oliverin synttärien kunniaksi hop lopin 10 kerran sarjaliput oli vaan käsittämättömät 52 euroa. Normaalisti ennakkoon 10,40€ lippu ja paikan päältä 13€ joten säästö oli huima.
Eilen tälle päivälle suunniteltiin vielä naapurien kanssa leikkipuistoon menoa, mutta koska syksy on muuttunut sateisemmaksi ja tänäänkin oli sadepäivä niin päätettiin lähteä riekkumaan hop loppiin. 
Edellisestä kerrasta taitaa olla jo vuosi, joten pojat oli kyllä yllättävänkin malttamattomia sinne pääsyn suhteen. Bussimatka meni vähän levottomasti ja kaikilla lapsilla oli naamat kurtussa kunnes Jumbon valomainokset näkyivät ja jäljellä oli enää yksi pysäkki. Ilmeet kirkastuivat salamana ja vajaan kilometrin matka pysäkiltä käveltiin reippaina.

Aliciakin oli ihan täpinöissä kun pääsi leikkimään pallomereen ja ponppulinnaan, mutta suurimmat suosikit olivat kyllä suuret liukumäet sekä pikkupallot,joita Alicia kuljetteli joka paikassa mukanaan.

Vaikka oltiin hop lopissa pitkästä aikaa ja olisi luullut lasten vaan hyppivän riemusta, mutta känkkäränkkä oli kyllä vahvasti mukana kuvioissa alkuun. Lämpiäminen menoon kesti yllättävän kauan ja vasta reilun tunnin jälkeen saatiin leikittyä ja riekuttua ilman kiukutteluja. 

Siis loppu hyvin, kaikki hyvin. Kotimatkalla suunniteltiin hienosti unta vastaan ja kotona pikapesujen kautta omaan ihanaan sänkyyn. Ei tainnut olla iltalaulutkaan vielä laulettuna kun uni vei voiton. Päivän viimeisiksi sanoiksi jäivät "äiti, sä oot paras äiti kun keksit viedä meidät hop loppiin". Kiitos teille rakkaat lapset mukavasta päivästä!


torstai 19. syyskuuta 2013

Reilu vuosi kuvina

Pääroolissa esikoisemme Oliver, joka on tänään 19.09.2013 täyttänyt 5 vuotta! Sylin täydeltä onnea rakkaalle pojallemme!!! <3