Tietoja minusta

Oma kuva
Olen neljän lapsen äiti ja päätimme perheemme kanssa ottaa menolipun Gambiaan, mieheni kotimaahan, ja unohtaa paluusuunnitelmien teon kokonaan. Lähdemme siis katsomaan ja kokemaan minkälaista elämämme voisi olla Afrikan mantereella. Blogiin tulen kirjoittamaan matkavalmisteluista lähtien perheemme odotuksia, ajatuksia, kokemuksia ja ehkäpä jotain muutakin,joten fasten your seatbelts we are about to take off :D

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Oh Africa

Paljon ei ole päivityksiä tullut,pahoitteluni niitä kaivanneille,kyllä huomasi selvän eron sadekauden ajan yhteyksissä. Joskus ei yhteyttä ollenkaan ja joskus niin pätkissä että tuskastuttaa jälkeenpäinkin pelkkä ajatus...

Olemme palanneet Suomeen,mutta jotain tekisi mieli kertoa näin jälkeenpäinkin. Yritän jaksaa päivittää huomenissa kunnolla,sillä nyt on jo yö ja viime päivinä uni on jäänyt todella vähiin.

Meidän perheen elämys-ja draamantäyteinen elämä ei ollut pitkästyttävää reilun kolmen viikon ajanjaksollakaan,mutta draama olisi voinut jäädä vähemmälle... 

Siitä lisää huomenna!

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Terveiset taas Gambiasta

Ihan ensin taytyy sanoa,etta taalla on KUUMA ja tosi tosi kosteaa. Sadekausi tuli tana vuonna tavallista myohempaaa ja alkoi oikeastaan ihan vasta. Taman kolmen paivan aikana on koettu kahdet rankat Afrikan sateet, sopivasta illalla kun altaalla on ehditty ensin nauttia auringosta ja uimisesta, joka on muuten todella virkistavaa!

Matka meni hyvin vaikka ensi kertaa elamassani oikein jannitin sujuuko kaikki lippuasiat ja muut ongelmitta. Oli nimittain ensi kerta kun kaytin varauspalveluna Skyskanneria, josta ohjautuneena itse online matkatoimistoon Flyhi.fi ja sielta eka kerran liput uuteen lentoyhtioon nimelta Vueling Airlines. Lentokentalla kaikki meni hyvin, Helsingista Barcelonan kautta lento Banjuliin, yopyminen ja paivan vietto kauniissa Barcelonassa ja seuraavana paivana Gambiaan. Matkatavarat tulivat katevasti perille saakka ja saimme tosiaan nauttia Barcelonan kauneudesta koko paivan. Kavimme Alician kanssa junalla keskustassa, kavelimme ympariinsa ja hyppasimme turistibussiin, jonka kyydissa menimme lahes koko lenkin ja nautimme maisemista. Tai oikeastaan lahinna mina nautin ja Alicia nautti unista, rintarepussa roikkuen.

Taytyy myontaa, etta Helsingin lennon koneessa oli hurjan pienet jalkatilat, mutta meidan onni oli, etta rivin keskimmainen paikka sailyi vapaana ja Alicia paasi lennon aikana pyorimaan ja hyorimaan rauhassa. Suurin hupi silla lennolla oli, kun Alicia tykkasi kosketella vieressa istuvan neidin kasivarressa olevia luomia ja tokaista joka kerran "tissi". Neitia ei onneksi Alician uteliaisuus ja rajattomuus haitannu, painvastoin. Neiti oli espanjalainen ja ihmetellen sitten kysyi hetken kuluttua mita Alician toistama sana takrkoittaa ja siitahan se riemu ratkesi hanellekin kun kerroin sanan tarkoituksen.

Banjulin lennolla jalkatilaa oli vahan enemman ja koko rivi oli vain meille. Pitka lento meni siis hyvin, lahinna takapenkkilaisia kurkkien. Banjulissa heti koneesta ulosastuttuamme meita odotti VIP-kuljetus kenttarakennukseen, passintarkastukset hoidettiin meidan puolesta ja matkalaukut karrattiin jonon ohi ihan autolle saakka. Jotain hyotya miehestakin siis joskus ;)
Sain siis nauttia poikien seurasta VIP-tiloissa ilman minkaanlaista maahansaapumishassakkaa. Vaikka lento saapui myohaan, vasta kymmenen jalkeen illalla paikallista aikaa, pojat olivat odottaneet koko paivan etta paasevat aitia vastaan! Voi etta miten ihanaa oli taas nahda, ja halia, ja suukottaa ja nukahtaa sylikkain!

Paljon oli kerrottavaa ja tuliaiset piti tietysti tarkistaa heti, mutta kyllapa nukuttiin yo hyvin!

Pojilla oli kaikki sujunut taalla Gambiassa hyvin ja mitaan mielenosoituksia aidin poissaolosta ei ole ainakaan viela tullut. So far so good! Mutta taman kolmen paivan aikana olen kuullut muutaman asian ehka noin tuhat kertaa: "aiti,sa oot maailman paras aiti!" "aiti, ma rakastan sua!" ja "koska siun vauva syntyy"

Niin aivan, meilla odotellaan taas vauvaa ja siita syysta johtuen, Gambiassa ollaa talla kertaa vain kolmisen viikkoa ja sitten palataan Suomeen kasvattelemaan mahaa.

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Turhautumista,taistoa ja voitto

Muutama päivä sitten tosiaan saimme viimein varattua lennon tai siis lennot Gambiaan. Barcelonasta on aloittanut muutama kuukausi sitten uusi lentoyhtiö Vueling Airlines ja ajattelimme kokeilla kuinka lentää tällä koneella. 

Matka varattiin Flyhi:n kautta ja tänään törmättiin ensimmäisiin ongelmiin. Toivoa sopii,että tämä oli tässä,sillä mikään ei ole inhottavampaa kun stressi matkalla.

Joka tapauksessa homma meni niin,että viime kerrasta viisastuneena halusin ostaa lennoille ekstrakiloja,jotka tosiaan saa ennakkoon huomattavasti halvemmalla. Klikkasin Vueling.comiin ja sieltä kiloja ostamaan,mutta kas kas systeemi ei tunnustanutkaan varausnumeroani. Ensimmäinen paniikki, onko joku mennyt pieleen?!?!

Puhelin kouraan ja soitto englanninkieliseen puhelinpalveluun Flyhi:lle. Sain hetken odoteltuani uuden varauskoodin. Sitten uusi yritys ostaa kiloja,mutta nyt järjestelmä ilmoittaa,ettei sähköpostiani tunnisteta vaikka kaiken järjen mukaan sen pitäisi olla ihan oikein,olihan liputkin tulleet sähköpostiin. Taas puhelin kouraan ja soitto Vuelingille. Sähköposti saatiin aktivoitua ja sain viimein lisäkilot ostettua. Yllättävän halpaa lystiä,toinen matkalaukku max. 23kg ja vain 44€. Toisilla lentoyhtiöillä ennakkoonkin 10€/kg ja kentällä tuplasti. Vueling veloittaa kentällä lisäkilosta 12€.

Onneksi tänään oli vasta maanantai ja sain asiat hoidettua pikkujännityksen myötä kuntoon ja onneksi hotellin varaus Barcelonaan sujui ongelmitta. Taas voin luottaa Trivagoon ja majoitumme perjantai-lauantai yön hienossa viiden tähden hotellissa deluxe huoneessa. Odotettavissa siis makoisat unet ja maittava aamupala ennen lauantai-illan lentoa Gambiaan. Maltan tuskin odottaa!!!!